"Ystävä on henkilö joka hyväksyy minut sellaisena kuin olen" 

-Henry David Thoreau 

"Kuka jota rakastetaan on köyhä?" 

-Oscar Wilde  

"Elämä laajenee tai kutistuu oman rohkeutemme mukaan" 

-Anaïs Nin 

"Sielulla ei ole sukupuolta" 

-Kunngatar Kristiina 

Tälläsillä pikku lainauksilla alotan tän postauksen, edellisestä onkin jo aikaa..  

Aattelin tähän alkuun kertoa mun oman henkilökohtaisen suosikin Suomen seuraavaksi presidentiksi, ja hän on : 

Pekka Haavisto 

Mun mielestä Haavisto olis virkistävä tuulahdus presidenttinä, loistava keulakuva Suomelle sekä kokemusta kansainvälisiltä kentiltä. (mm. Euroopan Vihreän Liiton puheenjohtaja sekä toiminut YK:n tehtävissä) Lisäksi Haavisto olisi oikea mies korjaamaan Suomen loattua mainetta (lokaajana toiminut puolue nimeltä PerusSuomalaiset). Haaviston myötä Suomesta saataisiin sellainen kuva että Suomi on avoin maa jossa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Näinhän ei ole, mutta siihen suuntaan voitaisiin päästä liikkumaan jos presidenttinä olisi homo. Mutta juuri tuo homous, joka ei siis ole sairaus, estää Haaviston pääsyn presidentiksi tässä konservatiivisessa ja takapajuisessa porvarien johtamassa Suomenmaassa. 

http://www.seta.fi/ kaikki voi tuolta käydä lueskelemassa vähän seksuaalisesta tasa-arvosta 

Countrymen in the city, or citylike..

Heippodei, tänään tuli taas huomattua että on se hienoa että on vielä lomaa. Sai nukkua väsymystä ja vitutusta pois yöllisen Suomi - Ruotsi ottelun jälkeen. Perkuleen Aittokallio kun sen piti lähteä seilailemaan sinne maalin taakse.. Muuten pelasi kaveri kyllä hienosti, mutta se yks ylimääränen seikkailu. 




Sitten aamusella (kello 13 tienoilla) kun heräsin niin kävin juomassa kupin kahvia ja sitten lähdettiinkin jo kahvin ja pienen dataushetken jälkeen Miikan ja Mikan kanssa Poriin. 

Miikalla on muuten varmaan kolmemetriä pitkä kaulahuivi, tossa kuvassa se näkyy kivasti. Porissa kierreltiin ensin Isokarhussa, mitään ei tietenkään löytynyt. Sitten mentiin käymään Sokoksen yläkerrassa ja sieltä löytyi Kinon tommonen neule ja Bugattin neule. Onneks oli alennuksessa. Muuten ei ois ikinä ollu varaa viimeksi mainittuun (99€ normisti), mutta onneksi oli ja nyt oon häpihäpi.  


Sitten mulle tuli hirvee kahvin himo ja päätettii käydä kahvilla Petra's Cafeessa. On halpaa ja hyvää kahvia :3 After That, käytii maanalases ja ostin yhen neuleen ja yhen t-paidan. Sitten käytii Arnoldis syömäs baaaaaageleita. On sairaan hyvii ja hintalaatu-suhde on loistava. Sitten siitä vähän vielä kiertelee ja bussilla kotio tänne maalle.. Sitten päätettii et tullaan meille pelaamaan korttia. Pyydettiin tietenkin Veera&Osku mukaan. Sit mentiin mummun puolelle pelaan korttia koska mutsi alko leipoo jotain leipiä.. on muuten hyviä (yllätys sinänsä). Huomenna olis tarkotus vähäsen käydä Bolerossa syömässä ja tehdä jotain hyvinkin rakentavaa. Jos kävis vaikka kuvailemassa.  

Bugatti

"My best friend gave me the best advice, he said each day's a given gift not a given right 

leave no stone unturned, leave your fears behind, and try to take the path less traveled by

That first step you take is the longest stride" 

Taas oli turhaa aikaa, luin vähäsen Friedrich Nietzschea ja ajattelin (jotkut sanovat että se on vaarallista minulle ja ympärillä olevilleni, mutta ajattelinpahan kumminkin), että miksi tässä meidän nykymaailmassa kunnianhimo, itsekeskeisyys ja voiton häikäilemätön tavoittelu on asetettu niin kielteiseen asemaan? Jos ihmisellä on kunnianhimoa niin yhteiskuntahan lähtee siltä seisomalta lyttäämään tämän ihmisparan itsetunnon, jotta hän ei vain koskaan ikinä yksilönä saavuttaisi mitään. Syy siihen miksi Antiikin Kreikka pääsi loistoonsa oli polisten välinen kilpailu jossa yksilö edusti polista ja polis yksilöä. Yksilön arvo tiedettiin jo muinaisessa Kreikassa, mutta nyky-maailmassa ns. sivistyneessä maailmassa sitä vähätellään. Kreikassa arvostettiin ihmistä jolla oli kunnianhimoa, niinhän mekin teennäisesti sitä arvostamme, mutta jos yksilö lähtee nostamaan itseään jalustalle häntä aletaan pilkkaamaan ja pitämään itseään täynnä olevana kusipäänä joka on täysin kiittämätön kaikesta avusta mitä hän on saanut. Nykymaailmassa arvostetaan ihmistä joka on vaatimaton, joka ei koskaan vaadi mitään ja on aina kiitollinen siitä mitä on saanut.. EIHÄN SE VIE TÄTÄ YHTEISKUNTAA EIKÄ YKSILÖÄ ETEENPÄIN. Maailma tarvitsee esikuvia, jotta on jotakin mitä tavoitella, jotain mihin kurkottaa, jotain minkä voi päihittää. 

Mielestäni turha nöyristely ei auttanut Suomeakaan sotien jälkeen elpymään hyvinvointivaltioksi vaan tietynlainen kunnianhimo ja halu näyttää, halu näyttää itänaapurillemme, että; "Kyllä me siihen pystymme" Tässäkin tilanteessa kunnianhimo, voitontavoittelu ja itsekeskeisyys kansakunnan eduksi auttoi kansaamme selviämään sodanjälkeisessä maailmassa. Emme jättäneet yhtäkään kiveä kääntämättä, otimme askeleen kohti tulevaa ja se on ollut vahva side aina tähän päivään asti. Tietysti tässä oli mukana sopivissa määrin nöyryyttä, mutte enemmänkin näytönhalua, joka kuten edellä jo ehkä mainitsin on nykymaailmassa tuomittava asia, jopa paheen mitat saanut asia. 

Tälläinen vuodatus maanantai-iltapäivään. 

Oops, I did it again

Noniin lapset, mä tein sen taas. Tein uuden blogin edellisen tilalle kun edellinen kuoli kameranpuutteeseen ja innottomuuteen. Jos tätä nyt jaksais ylläpitää kauemmin. Nyt mulla on siis Sony A390- Järjestelmäkamera ja pystyn ottaan kuvia tätä blogia varten

 Mut anycase, viime yö oli ihan jees, vaiks osa tapahtumista on vähän hämärän peitossa. Vuoden 2011 päättymistä ja 2012 alkamista juhlittiin hyvässä seurassa kera alkoholijuomien. Aamusti oli kyl sallenen olo että en enää ikinä juo. Joskus 1800 aikoihi päästii Eeron kans nousee sängyist. Ja 2100 mentii Mikalle syömään. Tänään olis tarkotus mennä vähän kuvailee poikien BMX-pelleilyä hallille. Katotaan et heräänks ajois. Mul olis myös tarkoitus raottaa mun elämänfilosofiaani tässä blogissa teille ihmisille. Nyt tähän loppuun parikuvaa ja sitten toivotan illanjatkot :)